Kasvipankki

Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen kasvipankki sijaitsee Lutukkakujan varrella, koulun yläpuolella olevalla Koukkarinpuiston alueella.

Toimintaideana on kasvien kierrätys. Vaihtamalla puutarhakasveja saadaan hyviä lajeja kiertoon ja vieläpä ilmaiseksi.

Alueen asukkaat voivat tuoda kasvimaahan ylimääräisiä taimiaan. Asukkaat voivat myös halutessaan siirtää kukkia tai ottaa pistokkaita omaan pihaan.

Anttilanmäen ja Kittelän asukkaat, käyttäkää ahkerasti kasvipankkia koska se on teitä varten.

Kasvipankin säännöt ovat yksinkertaiset: Kun tuot, niin merkitse istuttamasi alue tikulla. Kun nostat pankista, jätä aina jäljelle alkuja jotta ne voivat lisääntyä ja levitä.

ANTTILANMÄEN PERINNEKASVIT

 

Sata vuotta kukkapenkkejä

Anttilanmäen koristeistutuksien perinne on vanha. Asuinrakennusten seinustalle istutettiin päivänliljaa ja suopayrttiä. Iltahämärissä tuoksuvaa illakkoa kasvatettiin yleisesti. Portinpielen koristeena on ollut humala. Näitä puutarhakasveja voi löytää vielä pihoilta ja villiytyneenä puistoista.

 

Perinteisiksi koristekasveiksi luetaan ”isoäidin” puutarhassa kasvaneet perennat (monivuotiset kukkakasvit) ja pensaat. 1900-luvun alussa taimikauppiaat kasvattivat ulkomaista alkuperää olevia luonnonlajeja myyntiin. Myös kotimaisia niitty- ja metsäkukkia on siirretty kukkapenkkeihin niiden kauneuden vuoksi, esimerkiksi päivänkakaraa ja kevätesikkoa. 

 

Ilahduttavat vuodesta toiseen

Perennoja on sekä monivuotisia että kaksivuotisia. Monivuotinen kasvaa vuosi vuoden jälkeen uudestaan. Kaksivuotinen kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja vasta toisena vuotena kukkii. Kasvipankin kaksivuotisia ovat lemmikki ja ukontulikukka. Ne kylväytyvät runsaasti ja uusia kukkivia taimia on joka vuosi näkyvissä.

 

Perinnekasvit ovat kestäviä, kasvuolosuhteisiimme sopeutuneita, ja niitä on helppo lisätä. Ne leviävät tehokkaasti maarönsyjen ja siemenien avulla.

 

Rönsyjen avulla leviäviä Anttilanmäen kasvipankin kasveja ovat elokuunasteri, akankaali, suikeroalpi ja maahumala. Siemenien avulla lisääntyy harmaamalvikki, harjaneilikka, lemmikki, akileija ja ukontulikukka, joten näistä kasveista kannattaa kerätä vain siemeniä.

 
Oman alueen tyypillisimmät

Anttilanmäellä hyvin viihtyvä koristekasvi on harmaamalvikki, joka voi kasvaa 1-2 metriä korkeaksi. Laji kukkii runsaasti kauniin vaaleanpunaisin kukin, jotka houkuttelevat mehiläisiä. Siemenet leviävät lähiympäristöön, aidanreunustalle ja kadun pientareelle.

 

Pihoilla yleinen lilanvärinen varjolilja on vanhanajan sipulikasvi, kaunis ja helppohoitoinen. Se viihtyy parhaiten puolivarjoisalla paikalla esimerkiksi omenapuun alla. Korkeavartiset ja tanakat varret pysyvät pystyssä ilman tukemista. Talvella siemenkodat kääntyvät alaspäin ja tuuli levittää siemenet.

 

Suopayrtin vaaleanpunaisissa kukissa on vastustamattoman hieno tuoksu, joka leviää etenkin iltaisin. Parhaimmillaan kasvi on perinteiseen tapaan seinänvieruspenkissään, jossa se tuoksuu koko pihaan ja myös sisälle. Suopayrtin juuressa on runsaasti saponiineja. Sitä käytettiin saippuan tavoin villavaatteiden, myös hiusten pesuun.

 

Kestävät ja helppohoitoiset vaaleansiniset asterit säilyvät pitkään hoitamattomina pihoilla, jopa korkean heinikon keskellä. Elokuunasteri kukkii hyvin pitkään, eikä lakastu ensimmäisiin yöhalloihin. Pitkälle syksyyn jatkuva kukinta on tärkeä erityisesti talvehtimaan valmistautuville perhosille, joita asterit houkuttelevat puoleensa. Elokuunasteri on myös kestävä leikkokukka. 

 

Anttilanmäen pihat ovat kallioisia ja paahteisen lämpimiä. Monet perinnekasvit kuten särkynytsydän ja palavarakkaus eivät ole kotiutuneet alueelle. Kittelässä puutarhat ovat multavampia ja varjoisempia, siellä menestyvät komeat ukonhattu, ritarinkannus ja palavarakkaus.

 

Joskus on hyvä nostaa katse kukkapenkistä sivummalle

Pieni epämääräisyys tontin takaosassa tai entisessä talouspihassa sopii hyvin Anttilanmäen vanhaan miljööseen. Leikattavan nurmen voi muuttaa kukkivaksi niityksi. Aluksi nurmi kuoritaan kevyesti pinnasta pois, mutta jätetään sen alla oleva multakerros kasvualustaksi. Vanha multa on siemenpankki, josta nousee monia erilaisia pelto- ja niitty- ja pihakasveja. Kukkinut niitty leikataan vasta kun siemenet ovat varisseet. 

 

Anttilanmäen kasvipankin kunnostuksen yhteydessä 2019 poistettiin vuohenputkikasvustoa, mutta säilytettiin vanha multakerros. Nyt mullasta nousee punasolmukki, pihakäenkaali ja kumina, nämä vanhan kulttuurin lajit olivat jo hävinneet rehevän kasvillisuuden alle. Samalla kun hoidetaan puutarhaa, voidaan myös ylläpitää ja lisätä alkuperäistä luontoa. 

 

Vanha on aina muotia

Perinnekasvit sopivat uusia kauppalajikkeita paremmin Anttilanmäen ja Kittelän miljööseen. Aidan yli kurkottava koivu tai syreeni ovat tärkeitä viestejä omanlaisesta puutarhakulttuurista. Uudet muotikasvit muuttavat maisemaa, ja ympäristö ei enää ole paikan hengen oloinen. 

 

Pihaa ei tarvitse suunnitella uudestaan, vaan säilyttää siinä olevat erilaiset kasvuvyöhykkeet, kukkapenkit ja kasvimaan. Luonnonmukainen piha hiekkapolkuineen on helppohoitoinen ja kestää autolla ajoa. Pihasaunio, piharatamo ja tannertatar esimerkiksi muodostavat kulutusta kestävän vihreän maanpinnan.

 

Pientareet

Katujen pientareet ovat meidän yhteistä kaupunkimaisemaamme. Tontinomistajat voivat jalostaa oman rakennuksen edessä olevaa kasvullista reunaa antamalla sen kukkia ja vasta syksyllä niittää. Siemeniä voi poimia pientareilta ja heittää sinne missä niitä ei vielä ole. Pientareiden avulla saadaan rakennettuun ympäristöömme elintärkeää kasvillisuutta. 

 

Puistot

Anttilanmäen luonnontilaiset puistot ovat luonnon monimuotoisuuden keskittymiä. Lisäksi ne viilentävät pienilmastoa, ovat lasten leikkipaikkoja ja antavat suojaa eläimille. Yksittäiset puut ovat tärkeitä maiseman kannalta, vanhat puut kertovat alueen pitkästä historiasta. Pihapuiksi sopivat suomalaiset luonnonlajit koivu, mänty, tuomi ja pihlaja. Niitä ennen tuotiin metsästä pihoihin. 

 

Vieraslajit 

Haittakasveista lupiini on levinnyt kuiville kallioille. Sen poistamiseen auttaa vain koko kasvin kaivaminen juurineen ylös maasta. Niittäminen pitää kasvuston kurissa. Rikkaruohomyrkkyjen käyttö kaupungin puistoissa on kielletty, myrkky hävittää pölyttäjiä ja on vaarallista. Puistoihin ei tulisi kipata pihoilta puutarhajätettä. Vieraslajit lisääntyvät, metsän aluskasvillisuus kuolee ja lehtokotilot talvehtivat risukasoissa. 

 

Kaava antaa luvan toimia

Anttilanmäen asemakaava suojelee rakennusten lisäksi myös ympäristöä. Luonto on hyvin merkitsevä alueelle ja siksi asemakaavassa on annettu kasvillisuutta koskevia suunnittelumääräyksiä is-1, is-2 ja is-3. Rakennustapaohjeessa on annettu lisäksi pihojen rakentamista ja ympäristöä koskevia suunnitteluohjeita. Kaavaan on rajattu kasvipankille 500 m2 kokoinen alue.

 

Monia hyötyjä 

Perinteisten kasvien näkyminen pihoilla lisää alueen arvoa, viihtyisyyttä, luonnon monimuotoisuutta ja sitoo uudenkin rakennuksen ympäristöönsä. 

 

7.8.2019

Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys

  • Anttilanmäki-Kittelan asukasyhdistys
  • Anttilanmäki-Kittelan asukasyhdistys