Kasvipankki

Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen kasvipankki sijaitsee Lutukkakujan varrella, koulun yläpuolella olevalla Koukkarinpuiston alueella.

Toimintaideana on kasvien kierrätys. Vaihtamalla puutarhakasveja saadaan hyviä lajeja kiertoon ja vieläpä ilmaiseksi.

Alueen asukkaat voivat tuoda kasvimaahan ylimääräisiä taimiaan. Asukkaat voivat myös halutessaan siirtää kukkia tai ottaa pistokkaita omaan pihaan.

Anttilanmäen ja Kittelän asukkaat, käyttäkää ahkerasti kasvipankkia koska se on teitä varten.

Kasvipankin säännöt ovat yksinkertaiset: Kun tuot, niin merkitse istuttamasi alue tikulla. Kun nostat pankista, jätä aina jäljelle alkuja jotta ne voivat lisääntyä ja levitä.

ANTTILANMÄEN PERINNEKASVIT

 

Sata vuotta kukkapenkkejä

Anttilanmäen pihojen koristeistutusten perinne on vanhaa.
Puutarhoja on aina haluttu kaunistaa kukkasin.
 
Perinteisiksi koristekasveiksi luetaan ”isoäidin” puutarhassa kasvaneet perennat (monivuotiset kukkakasvit) ja pensaat. 1900-luvun alussa suomalaiset taimikauppiaat ryhtyivät viljelemään ulkomaista alkuperää olevia luonnonlajeja, joita he sitten kauppasivat kotipuutarhureille. Myös asukkaat siirsivät kukkapenkkeihinsä luonnosta löytämiään lehto- ja niittykasveja, esim. kevätesikkoa ja päivänkakkaraa.
 
Näitä vanhanajan puutarhakasveja kasvaa edelleen Anttilanmäen puutarhoissa sekä villiytyneenä lähipuistoissa. Päivänliljat ja suopayrtit viihtyvät samoilla paikoilla vuosikymmeniä. Illakko leviää itsestään kuohkeassa mullassa vanhojen omenapuiden varjossa. Humalaköynnös nousee vuosi vuoden jälkeen samaan paikkaan säleaidan päälle.

 

Ilahduttavat vuodesta toiseen

Anttilanmäen kasvipankissa kasvaa sekä monivuotisia että kaksivuotisia perennoja. Monivuotinen kasvaa vuosi vuoden jälkeen samaan paikkaan uudestaan. Kaksivuotinen kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja toisena vuotena kukkii, siementää ja kuolee. Samassa kukkapenkissä on yleensä molempia, sekä ensimmäisen vuoden lehtiruusukkeita että toisen vuoden kukkivia versoja. Anttilanmäen kasvipankin kaksivuotisia perennoja ovat lemmikki ja ukontulikukka. Niiden siirtäminen paikasta toiseen onnistuu vain siementen avulla.
 
Perinnekasvit ovat sopeutuneet hyvin meidän ilmastoomme. Ne kestävät kuivuutta ja selviävät talven pakkasista. Perinneperennojen siirto paikasta toiseen onnistuu yleensä aina. Lisäksi ne leviävät tehokkaasti maarönsyjen ja siementen avulla.
 
Rönsyjen avulla leviäviä Anttilanmäen kasvipankin perennoja ovat elokuunasteri, akankaali, suikeroalpi ja maahumala. Siemenien avulla lisääntyy harmaamalvikki, harjaneilikka, lemmikki, akileija ja ukontulikukka. Siemenet kerätään syksyllä ja kylvetään saman tien kosteaan maahan.

 

Oman alueen tyypillisimmät

Punakukkainen harmaamalvikki viihtyy lämpimillä ja aurinkoisilla rinteillä. Tällaisia pihoja Anttilanmäellä on paljon. Kukkavarret kasvavat metrinkin korkuisiksi ja houkuttelevat perhosia ja kimalaisia luokseen. Kukkaperiin kehittyy syksyisin suuria määriä siemeniä, jota itävät hyvin seuraavana keväänä.
 
Vaalean sininen varjolilja on kaunis ja tanakkavartinen sipulikasvi. Se kasvaa monesti Anttilanmäellä villiytyneenä puolivarjoisalla paikalla esimerkiksi vaahteroiden alla. Korkeat kukkavarret pysyvät pystyssä ilman tukea. Talvella siemenkodat kääntyvät alaspäin ja siemenet levittäytyvät tuulen mukana lähimaastoon.
 
Suopayrtin kukat ovat vaaleanpunaisia ja niiden tuoksu on hieno. Tästä syystä suopayrttiä on istutettu perinteisesti lähelle rakennusta, josta sen tuoksu leviää koko pihaan ja myös sisälle. Suopayrtti kukkii hyvin hoitamattomissakin pihoissa, koska se pärjää kilpailussa heinien kanssa. Suopayrtti on myös vanha hyötykasvi. Sen juuressa on runsaasti saponiineja. Tätä runsaasti vaahtoavaa saponiinia käytettiin saippuan tavoin villavaatteiden ja hiustenkin pesuun.
 
Kestävät ja helppohoitoiset elokuunasterit kukkivat komeasti vaatimattomissakin kasvupaikoissa pitkin Anttilanmäkeä. Kukinta ulottuu myöhäiseen syksyyn, eivätkä pienet pakkaset tapa kasvia. Myöhäinen kukinta on tärkeä ravinnonlähde erityisesti talvehtimaan valmistautuville perhosille. Syksyiset asterit ovat suosittuja leikkokukkia, ja ne säilyvät pitkään maljakossa.
 
Monelle tutut perinnekasvit kuten esimerkiksi särkynytsydän ja palavarakkaus eivät ole kotiutuneet Anttilanmäelle. Anttilanmäen vanhat pihat ovat niille liian kallioisia ja ohutmultaisia.
 
Sen sijaan Anttilanmäen naapurissa Kittelässä on toisin. Siellä talot ja puutarhat ovat nousseet vanhalle Kylä-Kittelän maalaistalon pelloille. Monet rehevät perinneperennat, kuten ritarinkannus ja ukonhattu ovat täällä yleisiä.

 

Joskus on hyvä nostaa katse kukkapenkistä sivummalle

Pieni epämääräisyys tontin takaosassa tai entisessä talouspihassa sopii hyvin Anttilanmäen ja Kittelän vanhaan miljööseen. Leikattavan hoitonurmen voi muuttaa omassa pihassa vähitellen kukkivaksi niityksi. Nurmikkoon tehdään pieniä laikkuja. Alta paljastuva multakerros jätetään kasvualustaksi. Vanha multa on siemenpankki, josta nousee erilaisia heiniä ja niittykasveja. Omia siemeniä voi myös lisätä avattuihin laikkuihin. Näitä voi kerätä kasvipankin ympäriltä olevilta luonnontilaisilta alueilta. Niitty leikataan vasta kukkien kukkimisen ja siementämisen jälkeen.
 
Anttilanmäen kasvipankin kunnostuksen yhteydessä vuonna 2019 poistettiin maan pintakerroksesta vuohenputkikasvustoa, mutta säilytettiin vanha multakerros. Työn jälkeen keväällä mullasta nousi punasolmukkia, pihakäenkaalia ja kuminaa. Nämä vanhan kulttuurin lajit olivat jo peittyneet rehevän kasvillisuuden alle. Samalla kun hoidetaan puutarhaa, voidaan palauttaa paikan alkuperäistä luonnon- ja kulttuurilajistoa.

 

Vanha on aina muotia

Perinnekasvit sopivat uusia kauppalajikkeita paremmin Anttilanmäen ja Kittelän kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen. Täällä aidan yli kurkottavat koivut tai syreenit ovat tärkeitä viestejä omanlaisesta puutarhakulttuurista. Uudet muotikasvit muuttavat maisemaa, ja ympäristö ei enää ole paikan hengen oloinen.
 
Vanhaa pihaa ei tarvitse suunnitella uudestaan, vaan säilyttää siinä olevat erilaiset kasvuvyöhykkeet, omenatarhan, kasvimaan ja kukkapenkit. Luonnonmukainen piha hiekkapolkuineen on helppohoitoinen ja kestää autolla ajoa. Ketohanhikki, pihasaunio, ja tannertatar esimerkiksi muodostavat kulutusta kestävän vihreän maanpinnan.

 

Pientareet

Katujen pientareet ovat meidän yhteistä kaupunkimaisemaamme. Tontinomistajat voivat jalostaa oman rakennuksen edessä olevaa kasvullista reunaa antamalla sen kukkia ja vasta syksyllä niittää. Siemeniä voi poimia pientareilta ja heittää sinne missä vihreyttä ei vielä ole. Pientareiden avulla saadaan rakennettuun ympäristöömme lisää elintärkeää kasvillisuutta.

 

Puistot

Anttilanmäen puistot ovat luonnon monimuotoisuuden keskittymiä. Lisäksi ne viilentävät pienilmastoa, ovat lasten leikkipaikkoja ja antavat suojaa eläimille. Yksittäiset puut ovat tärkeitä maiseman kannalta, varsinkin vanhat puut kertovat alueen pitkästä historiasta. Pihapuiksi sopivat kotimaiset koivu, mänty, tuomi ja pihlaja. Niitä ennen tuotiin metsästä pihoihin.

 

Vieraslajit

Lupiini on harmillisesti päässyt lisääntymän kasvipankin vieressä olevalle kalliolle. Se leviää nopeasti ja valtaa koko alueen omalla kasvustollaan. Lupiinin hävittämiseen auttaa vain koko kasvin kaivaminen juurineen ylös maasta. Niittäminen pitää kasvuston kurissa. Jo useamman vuoden ajan kasvipankin talkoopäivinä asukkaat ovat niittäneet lupiinia, ja tällä tavalla on pysäytetty sen leviäminen.
Puutarhajätettä ei saisi viedä puiston puolelle. Lehti- ja risukasat peittävät alleen kaiken elävän ja puiston aluskasvillisuus kuolee. Kaupasta tulisi ostaa vain kotimaisia taimia. Näin vältettäisiin espanjansiruetanan leviäminen puutarhaan. Tämä vieraslaji on monta kertaa haitallisempi kuin meillä yleinen lehtokotilo. Rikkaruohomyrkkyjen käyttö kaupungin puistoissa on kielletty. Myrkky hävittää pölyttäjiä ja on vaarallista kaikille pieneliöille.

 

Monia hyötyjä

Perinteisten kasvien näkyminen pihoilla lisää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen arvoa ja niiden kasvattaminen sitoo uudenkin rakennuksen osaksi vanhaa ympäristöä. Anttilanmäen kasvipankin tavoitteena on kasvattaa ja jakaa ilmaiseksi omalle alueelle tyypillisiä perinteisiä perennoja.

 

Asemakaava antaa luvan toimia

Anttilanmäen asemakaavan tavoitteena on suojella rakennusten lisäksi myös ympäristöä. Kaavassa Anttilanmäen kasvipankille on varattu 500 m2 kokoinen alue Lutukkakujan varrelta. Luonto on hyvin merkitsevä alueelle ja siksi asemakaavassa on annettu kasvillisuutta koskevia suunnittelumääräyksiä:  is-1, is-2 ja is-3. Asemakaavan tueksi laaditussa Rakennustapaohjeessa on annettu lisäksi pihojen rakentamista ja ympäristöä koskevia suunnitteluohjeita.
 
 
16.2.2021
Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry.